Vuonna 2017 Suomen hallitus julkaisi aikataulun koko Suomen laajuisesta julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden muutoksesta. Hankkeen tarkoituksena oli siirtää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnilta maakunnille.
Uudistusta perusteltiin sillä, että Suomessa väestö ikääntyy ja nykyistä monipuolisempien ja yksilöllisten palveluiden merkitys korostuu huomattavasti. Ikäihmisille on tärkeää saada toimivia palveluita oikeaan aikaan.
Maakunnat perustettiin samalla niin kutsutun ”sote-uudistuksen” yhteydessä. Hallitus julkaisi vuonna 2017 alkuperäisen aikataulun, jonka mukaan uudistus tapahtuisi kahden vuoden siirtymäajalla. Sote-palveluiden oli määrä siirtyä uusille maakunnille 1. tammikuuta 2019. Uudistuksella pyrittiin siihen, että sote-palveluiden kustannukset olisivat valtiolle jopa 3 miljardia euroa alemmat vuoteen 2030 mennessä.
Kustannusten lisäksi sote-uudistuksella voidaan hillitä julkisen terveydenhuollon pitkiä asiakasjonoja. THL:n vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan julkisen terveydenhuollon leikkausjonot olivat keskimäärin vuoden pituisia. Elämän laatua parantavat leikkaukset on saatava ikäihmisille nopeammin.
Suomen eduskunnan valiokunnat ottivat sote-uudistuksen heti käsittelyynsä tammikuussa 2017. Neuvottelut kuntien johtojen kanssa osoittautuivat kuitenkin ongelmallisiksi ja ensimmäisen kerran uudistusta lykättiin pääministeri Juha Sipilän toimesta vuonna 2018.
Nopeasti kuitenkin Sipilän hallituksen lykkäykset jatkuivat, ja uudistus kaatui vuoden 2019 alussa. Uudistuksen kaaduttua nousikin kohu siitä, etteivät valiokunnat saaneet valtiovarainministeriöltä tarvittavia tietoja uudistuksen käsittelyä varten.
Useat terveydenhuollon asiantuntijat, kuten THL:n pääjohtaja Marina Erhola moittivat sote-uudistuksen kaatamista. Heidän mukaansa perustuslain liian kirjallinen tulkinta olisi voinut estää sote-palveluiden käytön ja tasa-arvoisen kohtelun terveydenhuollon piirissä. Valiokunnissa työskennelleitä kansanedustajia ja virkamiehiä syytettiin myös sisäpiirikiistoista, ja esitysten tarkoituksellisista viivyttelyistä.
Yksi osasyyllinen viivyttelyyn oli Savon Sanomien mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja itse. Sote uudistus oli valtava projekti, eikä sen suunnittelun tai toteutuksen oletettu tapahtuvan nopeasti, valiokuntien käsittelyssä kului kuitenkin liikaa aikaa. Valtion budjetti oli uudistuksen alkuperäisinä aikoina (eli 2017 – 2019) varattu n. 460 miljoona euroa.
Mitä uudistukseen kuului?
Sipilän hallituksen alkuperäisen sote-uudistuksen tavoitteena oli muodostaa Suomeen 18 maakuntaa. Jokaista maakuntaa johtaisi vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Uudet maakunnat olisivat vastanneet kooltaan nykyisiä kunta-alueita. Maakunnat oltaisiin jaettu n. viiteen yhteistyöalueeseen, jotka muodostaisivat toimivat kokonaisuudet itsenäisinä toimieliminä. Muun muassa TE-palveluiden vastuu olisi siirtynyt kokonaan maakunnille itselleen. Maakuntien toimintaa terveydenhuollossa ja esimerkiksi TE-palveluissa oli tarkoitus rahoittaa asiakasmaksuilla ja valtion tuella.
Sote-uudistuksen yhteydessä valmisteltiin valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö terveydenhuollon asiakkaalle. Tavoitteena sille oli se, että asiakas pystyy valitsemaan maakunnan, järjestön tai yksityisen yhtiön välillä. Asiakasmaksut olisivat samat riippumatta siitä, mitä näistä edeltä mainituista käytettäisiin. Yksityinen hammaslääkäri olisi siis saman hintainen julkisen kanssa, tämä tukisi myös kaikenlaista yritystoimintaa. Valinnanvapauslaki sai paljon kritiikkiä julkisuudessa.
Pelättiin julkisen hammashoidon käytön vähenevän dramaattisesti. Asiakkaiden valikointia hillitsemään tehtiin uusi lakiesitys, joka ei valitettavasti saanut paljoa kannatusta valiokunnissa. Valinnanvapaus olisi lisännyt tasa-arvoa ja parantanut myös kilpailua yksityisen ja julkisien terveydenhuollon välillä. Vertauskohteena muissa pohjoismaissa kyseinen menettely on ollut vuosia käytössä, onnistunein tuloksin. Suunnitellussa muodossa sote-uudistusta ei ole vielä saatu aikaiseksi. Sipilän hallituksen hajottua kehitystyötä on kuitenkin jatkettu, uusi tarkoitus on saada uudistus vietyä läpi vuonna 2020.
Keski-Suomeen tulevan uudistetun sote-alueen tehtäviä sekä vastuualueita kuvattiin julkisesti laaditussa maakunnan järjestyssuunnitelmassa. Versio 3. julkaistiin jo jouluna 2018.
Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka edistää kansalaisten mielenterveyden pysymistä hyvänä, ja jonka tavoitteena on kuntouttavien ja kuntoa edistävien palveluiden tarjoaminen. Mielentervespalveluita Keski-Suomessa voidaan toteuttaa joko
yhteisö- tai yksilötasolla tai molemmilla. Merkittävin osa mielenterveyden kunnossapidosta ja edistystoimista tapahtuu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, liikuntamahdollisuuksien ja kulttuuripalvelujen toimesta, tarvittaessa yhteistyössä sote tahojen sekä lastensuojeluliiton kanssa.
Suuri osa terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden mielenterveystyöstä tapahtuu potilaan, hänen läpipiirinsä ja ammattilaistukiverkon alaisuudessa.
Asiakkaan terveyden edistämistä toteutetaan palvelun- ja hoidon tarpeen arvioinnin, hoito-, kuntoutus-, palvelu- ja tutkimusinterventioiden, osallistamisen, neuvonnan, palveluohjauksen, psykososiaalisen koulutuksen ja itsehoito ohjeistuksen luovuttamisen yhteydessä.
Mitä on interventio?
Interventio sote-palveluissa on erityisesti addiktion tai huumeriippuvaisen käytön tai kulun häiritseminen (vahingon estämiseksi tai toiminnan parantamiseksi). Toipuminen huomioon ottaen interventio on huolellisesti suunniteltu prosessi, jonka aikana addiktin ystävät ja perhe voivat kohdata kyseisen henkilön, ja auttaa riippuvuuden parantamisessa.
Ehkäisevä päihdetyö
Ehkäisevä päihdetyö on kumppanuuksien huolehtimista, koulutusta, koordinointia ja tukiverkkojen ylläpitoa. KS2019 sotepalveluiden tarkoitus on ylläpitää ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Kun potilaiden määrä on vähäinen, pyritään reaktiivista päihdehoitoa toteuttaamaan saavuttaen parhaat mahdolliset hoitoympäristöt pähideriippuvaisille.
Kokonaiskoordinoinnin tavoitteena on päällekkäisten päihdehoitopalveluiden välttämiunen sekä monipuolisen ja matalan kynnyksen päihdehoitojen tarjoaminen. Myös etsivät nuorisotyö on tärkeää ennaltaehkäisevässä sosiaalipäihdetyössä.
Yksi tärkeä osa ehkäisevää päihdetyötä on myös uhkapeleistä tiedottaminen. Yksi suurimmista tekijöistä eri uhkapelisivustoilla ovat kasino bonukset. Näitä bonuksia lunastamalla pelaajat hankkivat itselleen enemmän rahaa pelien pariin, kuin he tallettavat. Onkin siis erittäin tärkeää, että ehkäisevä työn lomassa mahdollisia pelaajia autetaan bonusten parissa sekä siinä, että he ymmärtävät miten bonukset oikeasti toimivat.
Perustason vastaanotto apuna mielenterveysongelmaisille Keski-Suomessa
Lievien tai keskivaikeiden masennus- mielenterveys- ja päihdehäiriöiden sekä toiminnallisten riippuvuuksien ja hoidossa olevien vakavien psykiatristen ja päihdesairauksien avohoito ja kuntoutus toteutetaan pääasiassamielenterveys- ja päihdepalvelujen perustason vastaanottopisteillä ja -palveluissa.
Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueella pyritään aktiivisesti lisäämään moniammatillista osaamista, johon kuuluu mm. Depressionhoitaja, päihdehoitaja, psykiatrisia sairaanhoitajie, psykologeja, kouluterapeutteja, nuoriso-terapeutteja ja lukuisia ohjaajia sekä nuorisotyöntekijöitä. Tarkoituksena on myös lisätä verkkovastaanottojen ja verkkotukipalveluiden määrää mielenterveyden edistämisen puolella. Tavoitteena Keski-Suomen Sosiaali- ja terveysalueen päihdehoidossa on asiakkaan oireiden ja ongelmien varhainen tunnistaminen ja riippuvuuteen puuttuminen oikea-aikaisella palvelulla, tilanteen ja voinnin heikkenemisen ehkäisyllä ja tehokkaalla toimintakyvyn palauttamiseen keskittyvillä hoitosarjoilla.
Depressiohoidon kolmiomalli apuna
Keski-Suomen 2019 depression kolmio hoito mallissa asiakkaan ympärille muodostuvat masennuksen hoitaja, sote-keskuksen yleislääkäri ja konsultoiva psykiatri, jotka muodostavat yhdessä tukiverkollisen kolmion potilaan ja asiakkaan avuksi. Depressiokoulu on kognitiivis-behavioristiseen terapiaan perustuma 12-jaksoinen koulutus, jossa pyritään muovaamaan depressiota sairastavasta asiakkaasta toiminnallinen ja yhteiskuntakelpoinen omavarainen henkilö. Toiminnan tavoite on saada asiakas vahvistamaan omilla toimillaan omaa mielenterveyttään.
Avohoidon vastaanottopalvelut
Asiakkaan avohoidon vastaanottopalvelun prosessia voidaan edistää konsultoivalla palvelulla, jonka tuottaa yksityiset terveyspalvelut ja psykiatrinen hoito. Konsultaatiota toteutetaan perustason sisäisenä, avomallisen hoidonja osastollisen hoidon välisenä, erityistason vastaanotto palveluista basic-tason responsiivisiin palveluihinja eri erikoisalojen välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa konsultaatiolla tarkoitetaan terveydenhuollon/ sosiaalityön ammattilaisen antamaa asiantuntija-apua ilman, että kokonaisvastuu potilaan/ asiakkaan hoidosta/ palvelusta muuttuu
Konsultaation tavoitteena on asiakkaalle palvelutarpeen mukainen ja oikea-aikainen palvelu, joka tähtää holistiseen mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyssairauksien ehkäisyyn tehokkalla ja kokonaisvaltaisella mielenterveypalveluilla ja avohoidolla.
Digitaalisten palveluiden rooli sote-uudistuksessa
Sote-uudistus ei kosketa pelkästään rakenteellisia muutoksia ja palvelujen järjestämistä, vaan myös digitaalisten ratkaisujen merkitystä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Digipalvelut ovat avainasemassa erityisesti Keski-Suomen alueella, jossa maantieteelliset etäisyydet voivat aiheuttaa haasteita palvelujen saavutettavuudessa. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen digitaalisia työkaluja, joiden avulla asukkaat voivat olla suoraan yhteydessä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ammattilaisiin.
Esimerkiksi sähköiset ajanvarausjärjestelmät, etävastaanotot ja terveystietojen digitaalinen jakaminen tekevät palveluista entistä joustavampia ja nopeampia. Verkkopohjaiset terapiapalvelut voivat tarjota mielenterveysongelmiin apua jopa saman päivän aikana, mikä vähentää merkittävästi hoitoon pääsyn viivettä. Lisäksi digitaaliset seuranta- ja itsehoitotyökalut, kuten mobiilisovellukset, voivat tukea asiakkaita heidän hyvinvoinnissaan. Näiden ratkaisujen avulla Keski-Suomi pyrkii tarjoamaan asukkailleen entistä laadukkaampaa ja yhdenvertaisempaa hoitoa riippumatta asuinpaikasta tai elämäntilanteesta.