Keski-Suomessa sote-uudistusta varten järjestetään paljon tilaisuuksia, joissa käsitellään sote-uudistusta myös asukkaiden näkökulmasta. Sote-uudistus on välttämätön Keski-Suomelle varsinkin ikääntyvien sukupolvien takia. Maakunnille annetaan enemmän päätösvaltaa julkisille palveluille. Palveluiden halutaan tukea ihmisten terveyttä entistä paremmin. Keski-Suomessa sote-uudistuksella halutaan vähentää terveydenhuollon tasa-arvo eroja, kuormitusta ja myös sen kustannusten kasvua.
Keski-Suomen maakuntaan kuulu 22 kuntaa, uudistus ei vaikuta niihin merkittävästi. Suurin osa kuntien järjestämistä palveluista siirtyy kuitenkin maakunnon vastuulla. Hallinnollinen painopiste muuttuu merkittävästi. Jatkossa kunnille jää kuitenkin esimerkiksi kaupungin kaavoittaminen, sivistystoimet ja elinvoiman edistämisen tehtävät, kuten vaikka veroasteen säätely. Uudistuksen myötä suuri määrä kunnan työntekijöitä siirtyy maakunnan palvelukseen, tämä ei käytännössä vaikuta työntekijöihin millään tavalla. Henkilöstöresursseja tarvitaan, eli työpaikkoja ei vähennetä, sillä muutoksen jälkeen palveluita tarvitaan entiseen tapaan.
Sote-palvelut Keski-Suomessa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tällä hetkellä kuntien järjestämiä palveluita. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi terveyskeskuspalvelut, vammaispalvelut ja suuhygieniapalvelut. Palvelut saavat rahoituksensa valtiolta, joka saa rahat verotuloista. Jatkossa nämä kuntien palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle jotka saavat palvelut yksityisiltä ja julkisilta tuottajilta. Suunnitteilla on myös niin sanottujen ”sote-keskuksien” perustaminen.
Sote-keskuksissa terveyskeskuksiin tuodaan tavallista enemmän palveluita ja näin monipuolistetaan asukkaille saatava tarjonta. Niitä voi tuottaa maakunnan oma julkinen palveluntuotanto tai yksityinen tarjoaja, palveluiden tarjoajan täytyy vain olla maakunnan hyväksymä taho. Sote-keskukset lisäisivät asukkaan valinnanvaraa palveluiden osalta. Keski-Suomen alustava linjaus on se, että jokaiseen kuntaan perustetaan vähintää yksi sote-keskus. Sen palveluiden laajuutta ja saatavuutta voidaan vaihdella asukas- ja asiakasmäärän mukaan.
Valinnanvapaus ja sote-uudistus
Sote-uudistuksen tuoma valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että asiakas saa valita palveluntarjoajan täysin itsenäisesti. Hän saa esimerkiksi valita valitsemansa sote-keskuksen ja hoidon yksikön. Kaikki toimijat joiden väliltä asiakas valitsee, ovat maakunnan hallituksen hyväksymiä palvelun tuottajia. Valitessaan toimipistettä, asiakas kuitenkin sitoutuu käyttämään valitsemansa tuottajan palvelua vähintään puolen vuoden ajaksi. Kiireellisissä tapauksissa asiakas saa hoitoa siltä tuottajalta, jonka häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen parhaaksi katsoo. Valinnanvapaus koskee kaikkia peruspalveluita joiden lisäksi maakunta voi tarjota asiakkaalle muitakin sosiaali- ja terveyspalveluita mikäli ne nähdään tarpeelliseksi. Henkilökohtaiseen tukeen myönnetään asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, valinnanvapaus on näissäkin tilanteissa asiakkaalle läsnä.
Aiemmin mainittu asiakasseteli on henkilökohtainen oikeus käyttää tiettyä palvelua, maakunta arvioi oikeuden seteliin. Asiakasseteliä voidaan käyttää rajoittamattomasti tiettyyn palveluun, mutta siinä on raja kustannuksille. Kyse ei ole asiakkaalle siirtyvästä rahasta, vaan henkilökohtaisesta oikeudesta käyttää tiettyä palvelua. Tuottaja saa korvauksen asiakassetelillä maksettaessa suoraan maakunnalta itseltään. Asiakasseteli kannattaa siis pitää erossa normaalista julkisesta terveydenhuollosta, sillä se pysyy maksuttomana jatkossakin.
Olennaista uudistuksessa on muistaa se, että palveluita ei yritetä keskittää Jyväskylään. Tärkeä lähtökohta on se, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-keskus. Muiden kuntien elinvoimaisuuden turvaaminen on myös maakunnan etu. Palvelut säilyvät siellä, ja niitä järjestetään sen perusteella, missä on niille eniten kysyntää. Sote-uudistuksen ensisijainen tehtävä on taata tasa-arvoinen ja yhtäläinen terveydenhuolto maakunnan asukkaille. Toinen tärkeä tehtävä sote-uudistuksella on myös tehdä terveydenhuollon palveluista halvempia kuluttajalle, maakunnalle ja myös valtiolle itselleen.