Maakunnissa sen ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, siihen kuuluu Keski-Suomessa 69 vaaleilla valittua edustajaa. Asukkaat äänestävät itse valtuustoon parhaat mahdolliset henkilöt, jotka toimivat asukkaiden edunvalvojina. Valtuusto määrittää millä kriteereillä palveluita tarjotaan asukkaille, ja mitä palvelut ovat. Kunnallinen itsehallinto ei kuitenkaan lakkaa, vaan ne siirtyvät maakunnan vastuulle. Esimerkiksi sivistystoimi säilyy kunnan vastuulla.
Maakuntavaalit pidetään jatkossa kuntavaalien yhteydessä, seuraavat ovat huhtikuussa 2021. Vaalitapa on niissä suhteellinen, eli avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että jokainen vaaleissa oleva puolue saa maakuntavaltuustoon paikkoja siinä suhteessa, missä se saa vaaleissa ääniä. Eli prosentuaalinen osuus vaaleissa vastaa myös prosentuaalista osuutta paikoissa, joita puolue saa maakuntavaltuustossa. Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kunnan asukkailla, jos he eivät ole poikkeuksellisesti menettäneet sitä esimerkiksi vaalivilpin takia.
Keski-Suomessa maakunnan tärkeitä toimintaperiaatteita ovat tasa-arvoisuus ja asukkaiden elämän helpottaminen, niin myös sote-uudistuksen tavoitteita. Valmistellessa aloitteita maakuntavaltuuston käsittelyyn, järjestään avoimia keskustelutilaisuuksia joissa puheenvuoron saa kuka tahansa kunnan asukas.
Asukkailla on myös oikeus tehdä aloitteita maakuntavaltuustolle, sen lisäksi valitaan nuorisovaltuusto, vanhusvaltuusto ja vammaisneuvosto. Erilaisten valtuustojen tarkoituksena on saada jokainen mahdollinen näkökulma maakuntavaltuustolle, kun päätöksiä kunnan asioista tehdään. Näistä keskustelutilaisuuksista järjestetään suorat livelähetykset ja ne myös tallennetaan nettiin.
Digitalisaatio ja sote-uudistus
Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisen tietotekniikan käytön yleistymistä normaalissa elämässä. Digitalisaatio on lisännyt runsaasti ihmisten kommunikaatiota arkielämässä, ja helpottanut myös terveydenhuollon toimintaa ja tiedotusta. Suomessa sote-uudistuksen yhteydessä Suomessa on panostettu paljon sähköisen asioinnin sujuvuuteen. Suomen valtionvarainministeriö on viime vuosina suunnitellut, että julkishallinnon digitalisaatio toisi yritykset ja yhteisöt lähemmin yhteen.
Digitalisaation muita keskeisiä tavoitteita on opettaa nuoremmat sukupolvet käyttämään sitä, kuin myös parantaa vanhempien sukupolvien osaamista tietotekniikassa. Esimerkiksi Jyväskylän kunta on järjestänyt tätä varten paljon tietotekniikkakerhoja ikäihmisille, jossa näitä taitoja pääsee itse harjoittelemaan.
Sote-uudistuksessa digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä asemassa, palveluita sähköistämällä säästetään paljon julkisia varoja. Sähköisistä palveluista saadaan myös tehtyä asiakkaalle paljon henkilökohtaisempia, ja näin ollen sujuvia. Sähköiset palvelut ovat varsinkin nuorelle sukupolvelle jo nyt arkipäivää.
Sähköistyminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikki palvelut muuttuisivat sähköisiksi. Sähköisiä palveluita lisätään tavallista enemmän perinteisten palveluiden rinnalle, mutta esimerkiksi omia potilasasiakirjoja voi jatkossakin tarkastella menemällä paikalliseen sote-keskukseen. Fyysisiä liitteitä omista potilastiedoistaan voi tilata suoraan omaan kotiinsa. Palveluita tullaan tarjoamaan sähköisinä entistä enemmän varsinkin Keski-Suomessa, eikä muutos edellytä jokaista asiakasta olemaan kykenevä käyttämään digitaalisia palveluita. Varsinkin ikäihmisten kohdalla on tärkeää, että sähköinen asiointi on helppoa, nopeaa ja turvallista.
Sähköisen asioinnin edistämiseksi on tehty jo paljon toimia, kuten yhteistyötä IT-yritysten kanssa. Sähköistyminen luo myös paljon työpaikkoja, sillä ylläpitoa tarvitaan jatkuvasti enemmän, toisaalta se myös vähentää tavallista asiakaspalvelutyötä. Digitalisaatio on kuitenkin pitkässä juoksussa maakunnalle suuri säästö. Sähköisten palveluiden ylläpito on vain murto-osa siitä mitkä normaalien asiakaspalveluiden kustannukset ovat.